Kissanpäiviä lomamatkoilla? -ei ilman kunnon matkavakuutusta!

En koskaan ajattele sen kummemmin matkavakuutuksen voimassaoloa reissuille lähtiessä -enemminkin panikoin, onko passi voimassa? Meidän tilanteessa vakuutuksen voimassaolo on ehkä niin itsestäänselvyys, sillä saamme sen ammattiliittomme jäsenmaksujemme myötä, joten 20-vuotta samassa liitossa on ollut matkojemme turva.

Matkavakuutuksen tarpeellisuus on konkretisoitunut kahdella Kreikan matkalla. Ensi kerran Pargassa, kun tyttäremme rakasti niin paljon uimista tai paremminkin sukeltelua hotellimme altaassa, että hänelle tuli heti alkuviikosta korvatulehdus. Sitten ajelimmekin pitkin Pargan kaupunkia taksilla vakuutusyhtiön suositteleman lääkärin, apteekin ja hotellimme väliä. Suurin harmi oli pikku neidille lääkärin langettama viikon uintikielto. Se oli aika paljon kahden viikon lomasta. Lääkärissä kaikki sujui todella loistavasti, mutta ongelmaksi meinasi koitua taksikuskit, jotka eivät aikoneetkaan kirjoittaa kuitteja matkoistamme. Istuimme yhdessäkin taksissa jonkin aikaa ja kuski oli kuin ei olisikaan ymmärtänyt mitä halusimme, vaikka kuinka selkeästi sen englanniksi hänelle kerroimme. Lopulta puolisoni hermostui, korotti ääntä ja tokaisi suomeksi: Nyt sa.....nan äijä kirjoitat sen kuitin! Kuitti ilmestyi, kiitimme kyydistä ja nousimme autosta.

Toinen kerta matkavakuutuksen olemassa olo osui kohdalle jälleen kahden viikon lomamatkalla Kreetalla, Agia Marinassa. Heti ensimmäisenä lomapäivänä isäntä astui rannalla ravintolaan johtavalla puupolulla törröttävään rautanaulaan. Sinne jäivät ensimmäiset kylmä huurteiset ostamatta ja loma alkoi verta vuotavan isännän kuskaamisella Plataniakseen ,Tohtori Vittorakisin vastaanotolle. Isännän taksin perävalojen kadotessa minä jäin tyttären kanssa odottelemaan häntä hotellille (tai siis tässä välissähän me muutimme huoneistoa, koska olimme aiemmin tehneet valituksen, ettei huoneistostamme näkynyt sitä luvattua merinäkymää josta olimme maksaneet.)

Tunnit kuluivat ja pimeys alkoi laskeutua, isäntää ei näkynyt. Hieman alkoi jo huolestuttamaan, sillä olimme vieraassa maassa erossa toisistamme ja isännän puhelinkin oli  jäänyt lähtörytäkässä minulle. Noin 5 tunnin kuluttua isännän vienyt taksi ajoi hotellin pihaan ja hän nousi iloisen puheen pulputuksen saattelemana autosta ulos. Jalka oli saanut 5 tikkiä ja kauniin harsokääreen. Hoito-ohjeet oli kaksi tarkastuskäyntiä lomamme aikana ja uimaan oli turha haaveilla ensimmäiseen viikkoon. Myös turha kävely oli kielletty, joten allasalueella makoilu tuli tutuksi seuraavien päivien aikana. Onneksi olin kerrankin valinnut hotellin, jossa oli todella kaunis allasalue ja hyvä ravintola. Meitä kun ei yleensä etelän matkoilla altaalla näy, vaan hilaamme itsemme aina lähimmälle rannalle. Nyt huoneistohotelli Theo oli pelastuksemme!

Puolisoani kuskannut taksikuski oli jättänyt käyntikorttinsa ja aina kuin tarvitsimme kyydin lääkärille, soitimme hänelle. Siinä tuli samalla nähtyä Kreetaa vähän laajemminkin, kun ajelimme lääkärin ja apteekin väliä kylän päästä toiseen päähän. Saimme myös tutustua käytäntöön, että apteekissa annettiin jäykkäkouristuspiikki, ei lääkärissä. 

Jotta tämä reissu ei hevillä unohtuisi, niin lähtöaamun teki unohtumattomaksi herätys, jonka saimme. Ei tarvittu herätyskelloa, kun havahduimme sänkymme voimakkaaseen huojuntaan. Noin sadasosasekunnissa tajusimme, että  kyseessä oli maanjäristys. Ryntäsimme parvekkeelle katsomaan hyppäämmekö suoraa ulos vai miten muut asukkaat ja paikalliset reagoivat? Ketään ei näkynyt missään ja huojuntakin loppui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. Järistyksen keskus oli ollut merellä manner kreikan lähettyvillä, mutta huojunta tuntui silti voimakkaana Kreetalla asti.

Nyt onkin aika tarkistaa matkavakuutukseni ehdot koronan varalta.

Oletko Sinä joskus matkoillasi huokaissut helpotuksesta, kun vakuutukset ovat olleet ajan tasalla?