Parin pari kotimaan vinkkiä (mitä koimme tänä kesänä)

Kesäloman tarkoitus: ole kotona mahdollisimman vähän! Aika hyvin siinä taidettiin onnistuakin, sillä ensimmäinen puoliaika lomasta vietettiin Varsinais-Suomea kierrellen ja loppu Keski-Suomi /Etelä-Savoa samoillen. Inspiraatiot Suomineidon helmojen tutkimiseen oli  A) juniorin toive päästä Turkuun  B) perinteinen kesäretki, joka tänä vuonna suuntautui Mikkeliin.

Kokosin tähän muutaman tärpin eli kohteet, jonne voi tutustua  ex-tempore, sopii varmasti jokaisen kukkarolle sekä löytyy katseltavaa vauvasta vaariin.

MATHILDEDALIN RUUKIN ALUE

Tämä on kohde jossa voi viettää vaikka kokonaisen päivän. Olemme käyneet täällä jo useamman kerran ja myös yöpyneet alueella. Täältä on kätevä käydä päiväseltään Turussa, jonne on vain 80km  tai toisin päin; Turusta tehdä kiva kokoperheen päiväretki tänne.

Alueella on monen moista suloista käsityöputiikkia, kylän oma panimo, leipomo, kivoja ravintoloita, paljon kaunista katseltavaa, kesäteatteri kulttuurin nälkään, mieltä rauhoittava satama-alue ja uimaranta sekä tietenkin aina niin valloittavat alpakat, joita voisi rapsuttaa kokopäivän. Muutaman kilonmetrin päässä on myös Teijon Kansallispuisto.

Suuri suositus alueelle, jos et ole vielä käynyt!

Lisää palveluista voit lukea täältä

PAIMION PARANTOLA

Parantola sijaitsi sopivasti matkamme varrella kohti Turkua. Mathildedalenista matkaa parantolaan on reipas 50 kilometriä ja tästä Turkuun enää 30kilometriä. Parantolahan on Alvar Aallon luomus ja hyvin vaikuttava sellainen! Olin etukäteen googletellut tietoa paikasta ja parantolan kotisivujen kautta olisi voinut varata kaikenlaisia esittelykierroksia. Me päädyimme katselemaan niitä osia, jonne pääsi ilmaiseksi ja tietenkin nautimme päiväkahvit yläkerrassa sijaitsevassa ravintolassa. 

Sisustus oli taattua tuttua Aaltoa, josta jokainen varmasti tunnisti tutut pehmeät muodot, mutta värimaailma oli sen verran psykedeelinen että en tiedä olisiko näitä värejä tuijotellessa toivonut  parantuneensa nopeammin?  Minua kyllä kiehtoi myös ajatus yöpyä joissakin noissa  parantolan hoitajien huoneissa. Miltä olisi tuntunut herätä huoneesta, jota parantolan sivuilla kuvataan näin: "Huoneistot ovat saaneet inspiraationsa Alvar ja Aino Aallon matkoilta Italiasta. Paahteiseen Sisilia-huoneistoon on tuotu Sisilian paahtavan kuuman tunnelma persikkaisten sävyjen avulla. Como-huoneiston metsäinen, hieman kylmän vuoristotunnelma on luotu sinisen ja vihreän avulla."

PETÄJÄVEDEN KIRKKO

Tätä huikean upeaan, tervalle tuoksuvaan vanhaan kirkkoa pysähdyimme ihailemaan kesäretkellämme, matkalla kohti Jyväskylää ja Mikkeliä. Koska allekirjoittanut saa omavaltaisesti suunnitella kesäretkemme kulun, sisältää se usein pari pysähdystä johonkin kirkkoon, ei niinkään uskonnollisuus näkökulman vuoksi, vaan mielestäni kirkot, ovatpa ne millaisia tahansa tai missä päin maailmaa tahansa ovat aina käymisen arvoisia. Tämä, vuonna 1994 UNESCON maailmanperintökohteeksi lisätty kirkko, teki suuren vaikutuksen upealla, jollain tavoin hauraalla olemuksellaan , mutta myös kauniilla sijainnillaan. Autot jätettiin kauemmas parkkipaikalle ja pienen kävelymatkan varrella sait ensikosketuksen kirkkoon sillalta päin katselle. Lisää Petäjäveden kirkosta voit lukea  täältä

TOIVAKAN KIRKKO

Rehellisyyden nimissä, kun Toivakka mainitaan, tulee minulle ensimmäisenä mieleen kaikkien tuntema ihastuttava Tangokuningatar , Arja Koriseva. Toinen kuuluisuus Toivakassa on sen kirkko ja varsinkin kirkon huikeat, ei perinteiset kattomaalaukset. Niistä olen usein kuullut puhuttavan, mutta nyt vasta pääsimme niitä katsomaan. Kirkko sijaitsi  pienen mäen päällä. Ulkoapäin hyvin perinteisen näköinen, mutta sisätilat olivatkin sitten ihan jotain muuta! Maalaukset olivat kuin suoraa toimintasarjakuvasta tempaistuja. Ihmettelimme niitä suut ammollaan, mutta ei niinkään järkytyksen vallassa vaan ihastuksen, sillä maalaukset olivat todella  hienot, värikkäät ja täynnä symboliikkaa.

"Pellervo Lukumiehen kuuluisa maalaustaide Toivakan kirkon sisäkatossa on Toivakan ykkösnähtävyys. Kirkon sisämaalaus uusittiin v. 1972 – 1973, jolloin kattomaalaukset annettiin toivakkalaisen taiteilijan Pellervo Lukumiehen tehtäväksi. Työn valmistumista vuonna 1973 edelsi yksi kaikkien aikojen taidesodista suomalaisissa kirkoissa. Lukumiehen persoonallista raamatuntulkintaa ja vanhan, Alvar Aallon suunnitteleman sisätaiteen peittämistä vastustettiin kiivaasti. Kiistan kiivaimpina hetkinä kirkon ovet lukittiin Lukumieheltä, mutta taiteilija kipusi ikkunasta sisään jatkamaan työtään. Maalauksissa Jeesus esitetään esimerkiksi pukeutuneena muotivaatteisiin."

Tutustu Toivakan kirkkoon täällä

HÖYHEN -Matti Nykäsen muistomerkki

Uskallan väittää, että Jyväskylässä, Hippoksen Urheiluopiston, Köyhälammen rannalla sijaitseva Matti Nykäselle pystytetty Höyhen-muistomerkki vetää katsojansa hiljaiseksi. Ei sen ulkonäön vuoksi, joka on mielestäni oikein onnistunut kunnioittamaan suurta urheilijaa, vaan muisto urheilijasta, kelle merkki on pystytetty. 

80-luvulla tuntui, että muita talviurheilijoita ei ollutkaan kuin Nykäs Matti.  Hän oli niin ylivoimainen mäkihyppääjä, että sitä oli vaikea käsittä. Mutta kun urheilu-ura päättyi, hyppäsi hän tyhjää ja lopputarinaa reviteltiin lähes viikoittain kaikenlaisissa höppälehdissä.

Minulle, kuten varmasti monelle muullekin,  hän tulee kuitenkin olemaan se Maailman Paras Mäkikotka, jonka mitalisaavutuksia pystyy muistelemaan muistomerkin pintaa kaiverretuista merkinnöistä. R.I.P Matti!

Lisää voit lukea täältä

MIKKELIN NAISVUORI

Kesäretkeilijöiden saavuttua Mikkeliin ja siellä päämäärättömästi harhaillen erilaisten ruoka-ja jäätelöpaikkojen testaillen, saavuimme lopulta 120metriä korkealle kalliolle, Naisvuorelle joka sijaitsee Mikkelin keskustan tutumassa, lähellä Muisti Museota, jonka pihaan miespuoliset retkeilijät jäivät odottelemaan, kun naiset lähtivät sulattelemaan juuri satamassa syötyjä jäätelöitä. 

Kallion päällä oli näköalatorni joka juurella oli viihtyisä näköalapaikka ja tornin sisällä olevan kahvilan terassi. Jos halusi kiivetä ylös torniin, maksettiin kahvion kassalle muutaman euron pääsymaksu ja ei kun kiipeämään! Puolessa välissä vastaan tuli näyttelytasanne, jossa oli meneillään valokuvanäyttely. Kiersimme se läpi ja jatkoimme matkaa kohti huippua. Perillä  meitä odotti suhteellisen lämmin vastaanotto, auringon porottaessa ikkunoista läpi. Jokaisen ikkunaruudun kohdalla oli infotaulu, jossa kerrottiin, mitä kohteita horisontissa näkyi. 

Oliko näkymät kiipeämisen arvoiset? Kyllä mielestäni oli tai no minähän tykkään kiivetä aina kaikkiin torneihin, jos vain on mahdollista! Kiipeämisen olisi tietenkin kruunannut vohvelikahvit alakerran kahvilassa, mutta me jatkoimme matkaa jo seuraavaan kohteeseen...

Lisää Naisvuoresta voit lukea täältä

KENKÄVERO

Yksi pääkäyntikohteemme Mikkelissä oli tietenkin Kenkävero - vanhan pappilan pihapiiri, jossa oli valtavasti kaikkea katseltavaa kanoista Joulupukin piilopirttiin. Kiertelimme aikamme aluetta ja lopulta päädyimme päärakennuksessa olevaan kahvilaan. Siellä olikin kova tohina menossa ja asiakasvirta oli katkeamaton. Saimme ostettua kahvimme ja menimme ulos katetun teltan suojiin vain nauttimaan olostamme. Aina ei tarvitse reissussa kierrellä ja ostella, vaan välillä on hyvä vain pysähtyä ja nauttia hetkestä. Kenkävero, jos mikä, on oiva paikka tähänkin asiaan!

Lisää Kenkäverosta voi lukea täältä

Kesän aikana kävimme myös tutustumassa Louhisaaren kartanoon sekä yövyimme upeassa Tertin kartanossa. Näistä tarinaa myöhemmin.

Missä päin Suomea sinä olet tänä kesä reissannut?