Nizza - päivän kohteet :satama, linnapuisto ja vanhakaupunki

Aamu enteili lämmintä päivää, kun suuntasimme aamupalan jälkeen ratikalla kohti Nizzan satamaa. Garibaldin asemalta kävelimme alas satamalle päin,  jossa avautui ihastuttava näkymä värikkäiden, sievien puuveneiden joukkio, mukaan lukien muutama isompi jahti. Tunnelma oli ihanan leppoisa. Kävelimme rantakatua ja seurailimme satamassa olevien ihmisten touhuja, joku  putsasi ja puunasi, toinen maalasi koko perheen voimin omaa pikku paattiaan ja pakattiinpa siellä upean jahdin kyytiin pienen marketin verran ruokaa ja juomaa. Aikamme kierreltyämme istahdimme hetkeksi kahville ja vain nautimme tuosta upeasta näkymästä. Aurinko lämmitti, oli tulossa hieno päivä!

Matka jatkui kohti Linnapuiston portaikkoa. Matkalla näkyi kaikenlaista kivaa kuvattavaa. En tiedä mitä miettivät ne jurot kalastajaäijät, joidenka kaloja kuvailin, mutten aikonutkaan ostaa. Kalat olivat kyllä susirumia, mutta varmasti hyviä.

Aloitimme kiipeämisen ja pysähtelimme vähän väliä ihastelemaan alhaalla näkyvää rantakatua ja vanhan kaupungin ihastuttavaa punaruskeaa tiilikatto sekamelskaa. Maisemat olivat upeat, ihan sama minne päin katselit!

Perillä oli kaunis näköalatasanne, jonka rauhallisuuden rikkoi epävireistä hanuria vetelevä isäntä, taustanauhana karmivaa discojumputusta. Meteli oli niin kauheaa, että ihmettelimmekin, miksi se ukko sai ylipäätään esiintyä kyseisessä paikassa, jonne toiset ovat tulleet ihastelemaan maisemia? Valitettavasti tunnelma oli pilalla ja lähdimme aika nopeasti laskeutumaan kukkulalta alaspäin.

Laskeuduttuamme seuraavalle tasanteelle saavuimme upean vesiputouksen juurelle, jonka alkupää oli äsken jalkojemme alla, kukkulan laella. Putouksen valtavan koon tajusi vasta kun seisoi alhaalla sen juurella. Myös näköalat tältä tasanteelta olivat kohdillaan!

Nälkä poltteli jo vatsan pohjaa, joten päätimme suunnata seuraavaksi syömään jonnekin vanhan kaupungin monista ravintoloista. Paikaksi valikoitui Rue Sainte-Reparate -kadulla sijaitseva La Tapenade , jossa ehdimme juuri sopivasti tilata annokset, ennen kuin kokki päätti lounasvuoronsa. Tämä asia on muuten hyvä tietää, sillä monessa ravintolassa keittiö sulkeutui klo14-15 ja avautui uudestaan klo19.00. Hieman ylempänä Rue De La Prefecture -kadulla oli myös ihastuttava italialaistyyppinen Acqua & Farina. Sieltä osasi tietenkin tilata juuri sen annoksen, joka oli jo loppu, joten päädyin perinteiseen lasagneen. Onneksi, sillä annos oli todella hyvä! Ruoka ja juoma kustansi molemmissa paikoissa noin 20€/ hlö. Vahva suositus molemmille ravintoloille!

Pitkän ja rauhallisen ruokahetken jälkeen lähdimme koluamaan hieman paremmin vanhaa kaupunkia, joka muistutti kovasti Korfun pääkaupunkia sokkeloisine kujineen. Paljon ihanaa katseltavaa ja ne tuoksut, jotka tulvivat ravintoloista ja kaikenlaisista herkku kaupoista!

Kurkistimme myös Sainte Reparate katedraalin sisälle, jossa vallitsi ihana viileys ja rauhallisuus. Mieleen muistui maailmalla vallitseva tilanne, kun eräälle alttarille  oli laitettu upea kelta-sininen kukka-asetelma, jota ympäröi Ukrainan liput. Maksettuani euron, sain sytyttää tuikun ja jäin miettimään lievää syyllisyyttä siitä, mitä Ukrainalaiset  joutuvat samaan aikaan kokemaan, kun me vietämme lomaa täällä ihanassa Nizzassa.

Aikamme harhaituamme päättömästi kujia ristiin rastiin, päädyimme lopulta kauppatorille, jossa myytiin vihanneksia, hedelmiä ja kaikenlaisia matkamuistoja sekä valtavat määrät ihania kukkia.

Vaikka tutkittava alue olikin suhteellisen pieni, saimme tähänkin kulumaan koko päivän. Oli rentouttavaa vaan laahustella hitaasti eteenpäin, tutkien ja tuoksutellen kaikkea eteen tulevaa. Viivyimme vielä hetken rannalla kastaen kaikesta kävelystä väsyneet jalat ihanan viileisiin Välimeren aaltoihin. Seuraavan päivän retkikohde olisikin sitten ihastuttava vuoristokylä Eze. Vai olisiko? Siitä juttua täällä.